Ennekokemattomalla lempeydellä Patty loi sisimpäänsä tyynen katseen ja näki, ettei kenellekään koituisi isompaa harmia eikä edes suurta mielipahaa, jos hän yksinkertaisesti jättäisi vanhempiensa hääpäivän väliin. Enin osa työstä oli jo tehty. Hän huomasi olevansa melkein vapaa, ja viimeisen askeleen ottaminen tuntui jollain tapaa kauhealta, muttei pahalla tapaa kauhealta jos nyt on mieltä sanoa niin.
Jostain syystä kauniina pitämäni ote kirjasta, jota olen nyt joulun aikaan lukenut. Jonathan Frantzenin Vapaus on romaani, joka pyörii (melko löyhästi) erilaisten vapauden teemojen ympärillä. Ihan luettava. :)
No comments:
Post a Comment